Elsin kuulumisia osa 4

No nyt on ollut blogi päivittämättä niin pitkän aikaa, että on ihan pakko rustata jotakin. Tuossa jokunen aika sitten, hmm ihan toukokuun lopussa, yksi hyvä kaverini kävi kahden kääpiömäyriksensä kanssa. Prinsessa Nelli, kerkesi olla jo hyvä kamu Ossin kanssa. Elsiä tämä hieman vanhempi narttu pisti kuriin ja järjestykseen. Elsi totesi, että tuo ärisijä on paras jättää ihan rauhaan. Kaksi vuotta vanha leikattu uros, Raffe, oli sen sijaan kiva leikkikaveri. Parin tunnin seurustelun jälkeen Nellikin oli sitä mieltä, että Elsi on ihan OK tyyppi.

 Yritys ottaa kuva komesta mäyriäisestä yhtä aikaisesti oli täysi fiasko. Moottoriperällä olisi saattanut onnistua, mutta ei minun hitaalla kamerallani. Tämä saattaa olla paras kuva paristakymmenestä. Sitten mun kamu tuskastui täysin järjestelemään kuvattavia. Kukaan kolmesta ei ollut halukas poseeraamaan.

Alla kuva Cafe de la Paix´sta, Pariisista. Kävimme ennen juhannusta rakasta tytärtä morjenstamassa. Hän sai välitutkinnon paperit yliopistosta, joten vähän kävimme sitä juhlistamassa. 

Tämä kuvassa oleva kahvila on yksi kauneimpia kahviloita, joita olen eläissäni nähnyt. Kahvila on jonkun suuren hotellin yhteydessä, mutta jos visiteeraatte Pariisissa, niin käykää täällä. Hyvin lähellä vanhaa oopperaa.

Tuossa pari viikkoa sitten Elsillä juuttui kepinpala mitä ilmeisimmin kitalakeen, enkä saanut sitä tunnustelemalla pois. Loppujen lopuksi, kun Elsi hieman rauhoittui, niin miäs sai sen hammasharjalla kaivelemalla. Meiltä loppui keppien syönti siihen päivään. Kerkesin soitella hädissäni ihan kaikki Kirkkonummen eläinlääkärit lävitse ja selvisi, että suurin osa heistä aloittaa kello 9.00. No, onneksi tosiaan miäs sai kaiveltua sen tikun ulos. Keppi oli pitempi kuin tulitikkuaski, ehkä seitsemisen senttiä ja lähes sentin halkaisijaltaan. Loppu hyvin, kaikki hyvin. Itselläni oli sormien päät ihan jauhelihana, kun Elsi hädissään tietysti pureskeli ja koetti saada juuttunutta keppiä jonnekin.

Viikko sitten 22.7 olimme Elsin kanssa näyttelyssä. Luulin pääseväni vielä pentuluokkaan, mutta Elsi olikin ylittänyt kahdella päivällä "vauvaiän" ja joutui sitten junioriluokkaan. Se sai arvosanaksi "erittäin hyvän" ja olen siitä tosi onnellinen. Ensimmäinen ihan virallinen arvostelu belgialaiselta tuomarilta, jonka sukunimi oli joku Bosch. Omistaakohan hän sytytystulppatehtaan ja harrastaa mäyräkoirien tuomarointia?

Helle on lyhentänyt meidän lenkkeilyn ihan olemattomiin. Pisin lenkki suunnilleen, jonka teemme on postilaatikolle ja takaisin. No, tuleehan siitä vähän toista kilometriä :), mutta meidän rakasta metsälenkkiä emme ole tehneet näiden helteiden aikana vissiin kuin kerran. Mustista ja Mirristä saatava koirien jäätelö on tehnyt kauppansa. No, ei sitä nyt ihan joka päivä ole syöty, ettei tuo pentu pipale luule, että ruokavalio on yhtä herkkujäätelöä.

Helleterveiset täältä Porkkalasta.